27 elokuuta 2016

Hanko ja Tammisaari


Vietettiin minilomalauantai ja lähdettiin autolla huristelemaan kohti Hankoa. Taisi olla kesän viimeinen hellepäivä, kun kehtasi lähteä shortseissa liikkeelle ja pitihän siitä päästä nauttimaan. En ollut ennen Hangossa tai Tammisaaressakaan käynyt, mutta molemmat paikat olivat niin kivoja, että ensi kesänä pitää päästä uudestaan! Helsingistä ajaa vajaassa parissa tunnissa Hankoon, mutta me otettiin menomatkalla pieni kiertotie kahvipaussina Tammisaaren kautta.

Tammisaaressa on tunnelmallinen vanha kaupunki, joka ei kyllä ihan vedä vertoja esimerkiksi Rauman vanhalle kaupungille, jossa ollaan hyvin valjastettu puutalot kahviloiksi ja kaupoiksi. Käytiin kahvila Carl de Mummassa, jonka korvapuusti oli jäätävän iso ja kahvi erittäin hyvää. Välipalan jälkeen oli myös energiaa lähteä tutkimaan ympäristöä.






Tammisaaresta Hankoon ei ollut enää pitkä matka, mutta ajateltiin ottaa maisemareitti, joka tyssäsi kaatuneeseen puuhun. Eikun pakki päälle ja takaisin samaa reittiä. Löytyipä ainakin hyvän näköistä marjastusmetsää.

Hanko on siinä mielessä mielenkiintoinen, että matkalla oli aikas paljon teollisuusrakennuksia ja vain rantaviiva oli sympaattisempi puutaloineen kaikkineen. 






Syömässä käytiin Ravintola Piratessa, joka oli Googlessa saanut hyvät arvioinnit. Testattiin totta kai burgerit, jotka olivat ihan ok, mutta enemmän tuli Amarillo mieleen, kuin joku Helsingin paikka.


Smokehouse burgerissa (17,70€) oli pihvin lisäksi vielä ylikypsää härkää, eli lihaa lihalla. Tuhti annos, mutta ehkä liika oli liikaa.


Luxus burger (19,80€) sisälsi Hereford-pihvin lisäksi raclette-juustoa sekä parmesaaniranut. Parmesaani oli lastuina, joten jäi aika turhiksi paloiksi. Hintaansa nähden burgereiden olisi olettanut olevan parempiakin, mutta ehkä sijainnilla oli aika paljon tekemistä. Ravintoloita oli tuossa rantaviivan terassilla useampi, joten valinnan varaa on ja terassit olivat todella suuria ja aurinkoisia jokaisessa.

Hienon päivän kruunasi vielä jäätelöannokset Helsingin Jäätelötehtaalta kaivarissa. Kesää tulee kyllä taas ikävä, mutta kyllä se sieltä taas uudestaan tulee.


Porissa muuten oli tänään surffauksen SM-kisat! Olisi ollut hauska mennä pööpöilemään, mutta matka-aika taas turhan pitkä. Ehkä ensi vuonna kisat olisi Porvoossa, niin Stadin asukitkin viitsii matkustaa. Kisojen paikka ja aika siis määräytyvät kelien mukaan ja tällä myrskytuulella parhaat aallot olivat nyt Porissa.

-Lotta

14 elokuuta 2016

Flow 2016 Day 2


Flown toinen päivä lähti liikkeelle Flow brunssilla Herttoniemessä, jossa ruoan lisäksi päästiin välttämään sadekuurot. Alueelle päästessä taivas oli jo kirkastunut ja loppuilta meni poutasäässä. Perinteinen brunssi oli hieman typistetympi versio, mutta seuran laatu korvasi määrän.


Keikkojen suhteen ei pidetty pahemmin kiirettä, ja ensimmäinen tsekattu esiintyjä alkoi vasta kasilta. Kyseessä oli Mopo & Ville Leinonen pallolavalla, joka onkin Flown ehdottomasti paras keikkapaikka. Mopon musisointi ja Leinosen lauluääni takasivat upean keikan. Tunnelma oli rehellisen aito ja väkeä oli kokoontunut kuuntelemaan lavan ulkopuolelle jonoksi asti.


Pallolavalta olikin hyvä siirtyä kuuntelemaan The Last Shadow Puppetsia, jossa vaikuttaa Arctic Monkeysistakin tuttu Alex Turner. Turnerin lauluääni ja lavakarisma toimivat erittäin hyvin, vaikkakin levoton päälava ei ehkä ollut paras paikka keikalle. Suurin osa kappaleista oli tuttuja hittejä, mutta joukkoon mahtui pari tuntemattomampaakin kipaletta.



Lauantain ehdottomasti paras keikka oli M83:n, niin kliseistä kuin se onkin. Itse en olisi kuvittelut tämän tyylisen yhtyeen pystyvän tuomaan paljoa lisäarvoa live-esiintymisellä, mutta olin täysin väärässä. M83 veti yleisön täysillä mukaan ja koko teltta hyppi hittien tahdissa. 


Päivän paras tyyli löytyi joka toiselta ohikulkijalta, nimittäin Rukan keltainen sadetakki. Kotimaista muotia vuosien takaa, mutta taas pinnalla. Omakin tuli haettua Etolasta, toisesta muinaisjäänteestä.


Päivän paras ruoka oli yllättäin täysin vegaaninen Baba Foodsin Full Plate. Todella herkullinen dippiannos, joka sopi hyvin jaettavaksi. Herkullisia makuja ja pientä tulisuutta. Falafelit olivat myös todella todella onnistuneita. Lauantaina tulis myös testattua Soman sushiburrito, joka ei vakuuttanut. Loppuillasta oli pakko hakea myös Sandron bataattiranut, jotka eivät pettäneet toisenakaan päivänä putkeen.


Sunnuntain suositukset jäävät nyt Lotan keksittäväksi Simon nukkuessa:
  • 15:00 Lapin Kulta Red Arena - Death Hawks - Kotimaista progerokkia, hieman turhan aikaisin. Saa nähdä ehditäänkö keikalle. Death Hawks olisi hieno nähdä ehkä hieman pienemmällä lavalla.
  • 15:30 Black Tent - Alma - Suomalainen laulajalupaus, joka on vahvasti breikkaamassa maailmalla. Olisi hieno nähdä ihan vain hypenkin takia.
  • 16:15 Lapin Kulta Red Arena - Ruger Hauer feat. Regina - Vieläkään ei ole nähty rugereita levyn julkaisun jälkeen, nyt alkaisi olemaan korkea aika. 
  • 17:15 Main Stage - J. Karjalainen - Pori Jazzeilla vakuuttanut, mutta lavavalinta mietityttää
  • 19:15 Black Stage - Descendents - Punkkia, ei itselle tuttua, mutta muistelisin Simon tästä puhuneen
  • 20:30 Lapin Kulta Red Arena - New Order - Legendaarinen synopoppisbändi, sanoo Flown sivut
  • 22:00 Main Stage - Sia - Ei kiinnosta määräänsä enempää, mutta voisi käydä tsekkaamassa menon
  • 23:00 Bright Balloon Stage - Nicole Willis & Jimi Tenor & Tony Allen - Olisi aika hieno päätös festareille, mutta saattaa olla että suunta on muualle
Viimeistä Flow päivää jo viedään, vaikka tuntuu että festari vasta alkoi. Onneksi tänään on pääpäivä.




- Lotta & Simo

13 elokuuta 2016

Flow 2016 Day 1


Flow Festival pärähti käyntiin eilen sääjumalien hellässä huomassa. Sadekuurot loppuivat iltapäivään ja loppuaika saatiinkin nauttia auringonpaisteesta ja kylmenevästä syysillasta. Tänä vuonna kiinnostavat esiintyjät painottuvat vahvasti perjantaille ja sunnuntaille, joten lauantain voi viettää hieman rennommin. Ollaan vielä saatu Simon sisko mestoille, joten seurakin on parasta A-luokkaa.



Ilta alkoi valtavalla virheellä, kun yritettiin festareille sisään seitsemältä, eli samaan aikaan kuin koko muu Helsinki.  Oltiin totta kai missattu jo illan ensimmäinen keikka ja jonossa vierähti puoli tuntia. Elias Goldin keikalla sentään tajuttiin mennä ajoissa, sillä samainen Zalando Factory ei ole koolla pilattu. Simo muotoili hyvin, että Elias Goldin musiikki on kuin Reino Nordin ilman turhaa lässynläätä, Jätkä veti todella tunteella ja sai yleisön hienosti mukaan. Vaikka musiikki onkin hyvin (teini)poppista, niin sanoitukset ja sovitukset tekevät siitä hyvin uskottavaa ja mieleen tulee hieman yhden hengen Scandinavian Music Group.

Perjantain ehdottomasti paras keikka oli Red Arenalla kuultu tunteellinen veto Mikko Joensuulta. Artisti on julkaissut levynsä Amen 1 jo keväällä, mutta omaan korvaan kappaleet kuulostivat lähinnä gospel-musiikilta. Flowssa Joensuu soitti 15 henkisen orkesterin kanssa koko tulevan albuminsa Amen 2:n ja musiikki oli todella lumoavaa ja herkkää. Tämän tyylinen musiikki saattaisi sopia paremmin klubille, mutta ehdottoman hienoa oli päästä näkemään mies Flowssa. Musiikin lisäksi myös visuaaliseen ilmeeseen oltiin panostettu isolla kädellä,


Perjantain ehdottomasti huonoin keikka oli Massive Attackin ja Young Fathersin, mutta heitä ei voi siitä syyttää. Päälavan edusta on tänä vuonna huonosti suunniteltu, sillä molemmin puolin on joko ruokakojua tai juomatelttaa. Toisin sanoen koko keikan ajan edestäsi tai takaa ramppaa ihmisiä läpi. Keskittyminen hieman psykedeelisempään Massive Attackiin ei onnistunut ja kaiken kruunasi todella humalaiset keski-ikäiset fanit, joiden hortoilu oli aika säälittävää katseltavaa.


Päivän paras tyyli löytyi Samilta, jolla oli alkuperäis-vintage Torstain tuulipuku ja Keisterin Ukkeli-paita.

Päivän paras ruoka oli Sandron possuburger ja bataattiranskalaiset. Pelkkä burgeriannos olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi, mutta ahneus kannatti, sillä bataattiranut olivat taivaallisia. Sandron annosten ympärillä on useampaa herkullista "tahnaa", johon oli myös hyvä dippailla ranuja.


Lauantain suositukset tulevat Simolta. Tänään kannattaa siis ainakin tsekata (sateesta huolimatta):
  • 17:00 Main Stage - Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana feat. Agit-Cirk - Tähän ei varmaan keretä, mutta meininki olisi kova
  • 18:00 Black Tent - View - Koska Pori
  • 20:00 Bright Balloon 360 Stage - Mopo & Ville Leinonen - Paras lava, mielenkiintoinen kollektiivi
  • 21:00 Mainstage - Last Shadow Puppets - Perus brittirokkia, kulttibändi
  • 22:00 Lapin Kulta Red Arena - M83 - Bileet! 
  • TAI 22:00 Bright Balloon 260 Stage - Dungen - Psykerokkia, mielenkiintoisen oloinen



Hauskaa Flowta!

-P&M


06 elokuuta 2016

Perjantailista vol. 31





Muistan hyvin, kun noin vuosi sitten syntyi mieletön paskamyrsky somessa liittyen Spotifyn muuttuviin käyttäjäehtoihin. Spotify halusi saada tietää lähestulkoon kaiken sinusta ja tästähän moni kimpaantui. En jaksanut seurata tai saatika osallistua kyseiseen vouhkaamiseen juuri ollenkaan, mutta muistan kuinka Spotifyn antamat kommentit ja tiedot olivat jokseenkin kummallisia. Okei en vieläkään ymmärrä täysin, miksi Spotifyn mobiiliappilla pitäisi olla oikeudet valokuviisi. Tiedä sitten mikä tässäkin casessa oli faktaa ja mikä ei.

No se somemyrsky oli ja unohtui yhtä nopeasti kuin syntyikin, mutta katsokaapa minkäläinen Spotify meillä nykyisin on käytettävissämme. Se on mielettömän upea ja monitahoinen. Välttämättä jokainen ei ole itseni kanssa samaa mieltä, mutta esimerkkinä Spotifyn "Viikon suositukset" -lista. Se on tuotettu, juuri sinulle sen mukaan minkälaista musiikka tykkäät kuunnella. Ja se on mieletön.

Spotify oppii oikeasti tuntemaan musiikkimakusi ja suosittelee oikeasti juuri sellaista musiikkia mikä sinua kiinnostaa ja miellyttää. Itse pidän tätä vain ja ainoastaan hyvänä asiana! Minun ei joka viikko tavitse käyttää aikaani sen tutkimiseen, mitä minua kiinnostavia uutuuslevyjä tällä viikolla ilmestyy. Saan käytännössä tietää sen automaattisesti Spotifyn ehdotusten myötä. Täälläkin julkaistut listat pohjautuvat vahvasti siihen, mitä Spotify tuo milloinkin silmieni eteen ja suosittelee kuultavaksi.

Parasta Spotifyssa on sen äidillinen huolenpito. Nimittäin, se on  pittänyt silmiltäni  kaiken sen sonnan mitä suomessa tälläkin hetkellä tuotetaan. En ole milloinkaan joutunut kohtammaan niitä Vian elämää -tähtien uusimpia versioita JVG:n tuotannosta. Sporitfy on säästänyt minut siltä kaikelta roskalta, mikä saastuttaa ajatuksemme valtakunnan radiokanavien kautta. Spotify on ikäänkuin pitänyt minua sylissään ja peittänyt korvani aina kun joku *tun "naurava kulkuri" on kulkenut ohitseni! Spotify on siis parantanut elämän laatuani ja uskoani parempaan huomiseen.



21 kesäkuuta 2016

Ravintola BROn brunssi


Simo meni ja täytti vuosi toukokuun lopulla ja halusin järkätä jotain vähän spessumpaa synttäriviikonlopulle. Varasin pöydän Bron brunssilta, joka sijaitsee Hakaniemen Hiltonin alakerrassa ja tarjoilee todella laajaa ja hieman hintavampaa (n. 30€) sunnuntaibrunssia.



Bron brunssi koostui alkuruokapöydästä, lämpimästä ruoasta sekä jälkkäreistä. Tarjolla oli myös esimerkiksi sushia ja miniburgereita. 




Kokonaisuudessaan brunssi oli hyvä, mutta jotenkin ei ehkä ihan tuntunut rahan arvoiselta. Iso osa tarjolla olevista ruoista oli hieman turhia (kuten sushit) ja tarjolla ei ollut esimerkiksi lainkaan leikkeleitä ja leipääkin oli yhdenlaista. Myös kahvi oli suoraan automaatista, jonka eteen muodostuikin äkkiä jono.  Alkuruokapöydän kala-antimet olivat oikein herkullisia ja samoin jälkiruokana ollut sitruunaposse. Tiramisukakku taas ei ollut kauhean kummoista.


Tällä hetkellä Bron brunssi näyttäisi viettävän kesätaukoa, mutta palaa taas kuvioihin elokuun puolella. Paikalla kannattaa käydä vaikka vain upean miljöön vuoksi!

-Porilaine

18 kesäkuuta 2016

Perjantain afterwork burgerit Kujassa


Vihdoin ollaan saatu elämä järjestykseen ja töiden jälkeen voi tehdä muutakin kun laittaa kämppää kuntoon. Tän asunnon puutteiden reklamointiin ollaan kyllä jouduttu tuhlaamaan aikaa enemmän kuin laki sallii, mutta nyt mieli lepää kun suurin osa ongelmista on korjattu. Pitänee vähän avata asiaa enemmänkin joku kerta ja näyttää samalla, millainen koti ollaan saatu itsellemme tehtyä. Alla vähän sneak peakia ruokailutilaan.


Töissä on parina viime viikkona ollut varsinkin perjantaisin normaalia raskaampaa, mutta tämä viikko oli ihana poikkeus! Kotiin päästessä mieli oli kevyt ja vatsa tyhjä, joten päätettiin käppäillä lähikuppila Kujaan, jonka burgereista oltiin kuultu paljon hyvää. 


Kuja sijaitsee Hakaniemessä aika lähellä toria ja on tyyliltään ehkä sellainen rento,Muta mutta inan trendikkäämpi paikka kuin vaikka Sävel. Olutvalikoima hanassa oli suppeahko, mutta sisälsi pari vaihtuvaa hanaa. Pullotuotteita olikin paljon laajempi valikoima. 

Selvästi Kuja on tosi suosittu, sillä iso osa pöydistä oli varattu. Me saavuttiin paikalle ehkä viiden maissa, mutta kun lähdettiin niin suurin osa paikoista oli jo täytetty. Ruokalista ei ollut turhan laaja ja kaikki tilattiin ja maksettiin etukäteen tiskille. Oltiin ehkä vähän tylsiä ja otettiin molemmat Kujan burgerit, joihin sai itse päättää lisukkeen. Oli aika yllätys, että lisukevaihtoehtona olevat sipsit eivät olleetkaan mitään itsetehtyjä perunalastuja, vaan ihan kaupan tavaraa. Pienessä mielessä kyseenalaistin, että ketä edes haluaa tilata ruokansa lisukkeeksi bulkkisipsejä?

Juomapuolena toimi Iisalmen IPA ja Plevnan Cotton Ale. Jälkimmäinen varsinkin oli hyvin nimensä veroinen pehmeänä ja vaahtoavana oluena. Ruokia saatiin jonkun aikaa odotella ja useampi ihminen kävi hakemassa take away-annoksia tänä aikana. Onneksi sivutilassa pystyi seuraamaan näytöltä Ruotsi-Italia ottelua, joka harmillisesti päättyi Italian voittoon. Zlatanilla ois ollu tsäänssit tehdä maali, mutta ei ku ei.


Kujan burgeri on massiivinen. Annos on ihan jäätävän iso ja sisältää ihan kaikkea mitä voisi perusburgerin sisään kuvitella: majoa, tomaattia, punasipulia, suolakurkkua, paistettua kananmunaa ja coleslawta. Pihvikin on todella iso ja päällä on kunnon siivu juustoa. Harmillisesti pihvi oli läpikypsä ja todella tiheä, jolloin kokonaismaku jäi aika heikoksi. Vaikka olikin mahtavaa että burgerissa oli kaikkea, niin samalla kokonaisuus oli aika sekava. Burgeri tulikin syötyä vähän kuin osissa ja loppupeleissä annoksesta tuli syötyä alle puolet. 


Kuja kyllä paikkana vaikutti viihtyisältä ja sinne tulee varmaan mentyä toistekin. Listalla oli ihan mielenkiintoisen kuuloisia annoksia ja lähikuppila on aina lähikuppila.

-P&M

17 kesäkuuta 2016

Perjantailista vol. sateinen Sideways

Huonosti on saatu tänne mitään kirjoitettu sitten toukokuun. Noh, tää on tämmöistä ja muita koottuja selvityksiä. Onneks muutot on nyt hoidettu ja asetuttu ositta jo viidenteen asuntoon vuoden sisään.

Tänään on kuitenkin Sideways ja vettä sataa. Metrot ja museot tulvii, mutta Helsingin nuoriso onneks haluaa varmasti siitäkin huolimatta mennä kuuntelemaan PJ Harveyn tämä illan keikan. 

Meillä ei Sidewaysiin oo lippuja hommattuna, eikä ollut tarkoitus nyt mennäkkään, osittain taloudellisen tilanteen, osittain artistikattauksen takia. Meitä ei toi PJ niin valtavasti sytyttänyt, ollaan vissiin liian nuoria tai jotain. Eikä oikeen muutenkaan löytynyt tänä vuonna mitään kovaa ulkolaista, jota mielis nähä. Noita hyviä kotimaisiahan kyseisillä festareilla on vaikka muille jakaa, mutta niitä nyt pääse onneksi näkemään monissa muissakin yhteyksissä kuin vain tänä viikonloppuna.

Sideways onkin tunnettu kovasta suomirap-skenesta (tai siis ne 2 vuotta, kun sitä on järjestetty) ja niin myös tänä vuonna. Innostuin kuitenkin tämän seurauksena fiilistelemään vähän vanhempaa suomituotantoa. Tässäpä siis nopea nostalgisointilista vuosilta 2000-2014. Samalla onnistuu myös muistutus siitä, että vaikka nykypäivänä radio muuta kertookin niin Kimmo Laiho on joskus tehnyt todella hyvää musiikkia.



-MM

15 toukokuuta 2016

Kolme juuston parsapiirakka


Tätä piirakkaa tuli tehtyä vielä Hervannassa asustellessa, kun Lidliin oli tullut ekat parsat ja niistä piti jotain syötävää keksiä. Lopputuloksena oli tuhti piirakka, johon sai upotettua viimeisetkin juuston jämät.

Yhdistelin useampaa ohjetta ja kaikkea mitä jääkaapista löytyi, mutta lopputulos oli silti oikein onnistunut.




Kolmen juuston parsapiiras

Pohja
100 g voita
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl vahvaa juustoa (esim. parmesan)
4 rkl vettä

Täyte
5-7 kpl parsoja
ilmakuivattua kinkkua
kirsikkatomaatteja
75 g valkohomejuustoa
0,5 dl raejuustoa
2 kananmunaa
mustapippuria
loraus maitoa tai kermaa

Nypi pohjan ainekset sekaisin ja lisää viimeisenä vesi. Esipaista pohjaa 200 asteisessa uunissa 10 minuuttia. Katkaise parsoista pois puiseva alaosa taivuttamalla parsaa päistä, jolloin puinen osa katkeaa pois. Keitä pari minuuttia ja siirrä kylmään veteen. Sekoita keskenään haarukalla pehmennetty valkohomejuustoa ja muut "nestemäiset" ainekset. Laita esipaistetun pohjan päälle ensin parsat, puolitetut tomaatit ja ilmakuivattu kinkku. Kaada päälle täyte ja paista 180 asteessa noin 30 minuuttia, tai kunnes täyte on hyytynyt. Päälle sopii esimerkiksi basilika.

Tällä hetkellä parasta ajanvietettä on mahtava norppalive, jonka kautta voi seurata saimaannorppaa (tai kiveä). Kameran on paikan päällä toukokuun loppuun asti ja on aiheuttanut itsessä riemunkiljahduksia kun palleroinen norppa pyörähtää ympäri tai vain lekottelee kevät auringossa. Kelepaisi itsellekin.



-Porilainen